Ajan viemää
vahtina, usko
Kuka kirjoitti viimeisen säkeen
muistokirjaan
kulkukoirien hautausmaa
herkkä ei kyynelittä kulje
Kellot soivat kumeasti
kylillä silmät kääntyvät ylös
ei askelissa kaikuja
kivetyksiltä kuumuus pakenee
Ajan viemää
surutta ei kulje
ei itkutta nöyrä
mennyt ei palaa
ei huominen tänne vielä yllä
olen hiljaisuudessa raato
-eh-
Kulkukoirien hautausmaa, onko teillä tosiaankin sellainen,jos on niin hienoa että kulkukoirillekin sellainen viimeinen lepopaikka.
VastaaPoistaHieno runo taas:)
Kiitos Jael, ei ole sellaista hautausmaata, mutta toivoisin että olisi, meillä ei ol ekulkukoiria, mutta muissa maissa ihan riittävästi. Runot tulevat mieleeni milloin mistäkin.
PoistaIhana surumielinen runo, ajatuksia herättävä :)
VastaaPoistaKiitos Pirjo, välillä näitä tulee vaikka mieli onkin valoisa.
PoistaOi miten kaunis runo. Luin moneen kertaan.
VastaaPoistaKiitos Maahinen, sinäkin voisit tulla mukaan muuten tuohon runosunnuntaihin!!
Poista