Luovasti vinossa, askartelusta runoiluun

                                                  Se soi huumaavasti,                                                   vieden minut mennessään.                                                   Tangoa, valssia, nopeaan, hitaasti                                                   rytmi vaihtuu                                                   olen yhtä kuin ääni                                                   korvia hivelevä sointu                                                   rytmi                                                   rytmi                                                   rytmi                                                   kaikuu korvien käytävillä                                                   rummuttaa ohuilla tärykalvoilla                                                   lähettäen impulsseja sulkeutuneisiin luomiin                                                   kuin raukeutta elämän virrassa                                          

  " Aurinko on haalistunut miljoonien vuosien kuluessa, sen pintaa halkaisevat vanhuuden jäänteet, aika on käymässä vähiin. Kallioiden kätköissä elävät ikiaikaiset, joita aika muovaa.  " Kasvoja voi löytää mistä vain, vanha akryylimaalaukseni jota muokkasin.   " Rakkauden enkelillä on monet kasvot" Vanha digipiirtelyni jota muokkasin.  Ja kollaasi. Tällä kertaa löysin kasvoja vanhoista töistäni, ei ollut nyt aikaa, mahdollisuuksia  tehdä uusia. Seuraavaa haastetta odotellessa :) Ja Riitan tekemä upea kaija palkintona! Kiitos Millin kivasta aiheesta ja kiitos kaikille kommentoijoille, vierailijoille! Täällä lisää taidetta, klikkaa!

Kaukaa kuulen kellojen soiton, kumisevaa, tärykalvoja tärisyttävää jään paikoilleni katselemaan tyhjin silmin eteeni ympärilläni nokea, savua, tuskaa, huutoja en tunnista paikkaa jossa olen ja elän. Tuli nielee kaiken, jättäen lohduttomuuden johon kukaan ei löydä sanoja ei sellaisia jotka luovat kipinän elämäään. -eh-  Tyhjä tehdassali, yksi liikkumaton tuoli se vie toivon, se vie leivän pöly lisääntyy peittäen kaiken alleen unohdetut lupaukset huomisesta pyyhkiytyvät kuin muistamattomuus mutta se tekee pilaa ihmisestä. Synkät kaupungin varjot leikkiävät piilosta kilpaa yön kanssa jolle häviävät päivä ei seuraa perässä sillä harmaus on tukahdutttavaa. Elämän kiertokulussa ei tunneta armoa ei raunioille paista ikuinen aurinko se on vain heijastus autiomaan hiekalla. -eh- Kirja vieköön blogin runosunnuntai

                                              Valkoista, myös vihreää                                               kevät herää hankien keskellä                                               Aamu                                              on harmaa                                              eilen paistoi mutta ei minun ikkunaan                                              Naapurin kattotiilien päällä vesipisaroita                                              haikarat jo pellolla                                              tuntui ilon läikähdys sielussa                                              elämä on tänään                                              läsnä.                                             -eh-

 Hmmm..onkohan nyt joltain koiruli kateissa, mäyräkoira kenties? Vai näenkö näkyjä??? Arg...tänään ei ole kiva päivä, mutta rokki soi ja kovaa!!! Molemmat vanhoja töitäni joita "täydensin", akryylejä alunperin molemmat.  Täällä lisää kasvoja  Teemakuun kollaasit

Olet yhtä sanojeni kanssa kirkas tähti unelmissani olet sieluni vaste pimeässä yössä Minä kuuntelen ääntäsi se hiljaa toistaa sanoja kaukana sinusta ollessani se  on voima silloin kun et ole läsnä. Mutta sinä olet osa minua minussa virtaava lähde juovuttava valo kevään nurmikolla Rakkaudesta sinuun. -eh- Runosunnuntai Kirja vieköön blogissa

onko tyhjää eikö mitään ole kahden sanan välissä kirjainten erotuksen välissä eikö Siellä on ajatus siellä asuu hiukkasten näkymätön suku siellä on tila joka kääntyy erilaisiin kulmiin sivuihin, asentoihin me emme näe sitä olemme sokeita tyhjyydelle. Ilma on tyhjässä tilassa sekä ne rivit joita luemme muiden kirjoituksista siellä ovat myös pettymykset, ikävät tapahtumat julmuus joka jää näkemättä siellä on kehujien nauru, joka vääntyy moneen mutkaan osuen kohdilleen olkaan taputtajien iva jossa sanat lipuvat kosketukseen asti välitön kehu, ilosanoma kaikki ne ovat tyhjässä tilassa. Siellä on myös joutsenet jotka liitävät loputtomalla taivaalla siellä on värit joita aurinko meille jakaa ikuisesti Tyhjässä tilassa olevat sanat eivät ole irrallisia ne kiinnittyvät aina johonkin lentävät valkoisilla siivillä vuorten yli meren taakse eivät unohduksiin asti mutta ne voivat jäädä oven taakse odottamaan kutsua ne ovat silloin tyhjässä tilassa. Ymmärtämätt

 Huomaatko, kuka sinua katselee???   Teemakuun kollaasissa aiheena:  Silmällä on taipumus nähdä kasvoja mitä erikoisimmissa paikoissa ja esineissä. Ne ilmestyä eteesi siellä, missä vähiten odotat. Nyt  silmät tarkkana ja mieli avoinna, sillä helmikuun ajan  bongataan kasvoja ja ilmeitä. Jatka näkemääsi haluamallasi tavalla, lisää mukaan mitä ikinä keksitkään.   se tunne että joku katselee... bongaus  KASVOT  "Jos metsään haluat mennä nyt niin takuulla yllätyt..." Metsässä voi nähdä vaikka mitä, onko ne kasvoja vai mielikuvituksen luomaa illuusiota. Molemmat työt ovat vanhempia tekeleitäni, ylin akryyli ja alimat kuumavahatekniikkaa.  Mutta soveltuu nyt tähän teemaan kun ei nyt muuta synny tai käsi ei pelaa aivojen kanssa yhteen.  Työ on Enkeli ja piru, siellä ne ovat molemmat, toisella vain kasvot tai naama. Yritän viritellä muuunlaisia seuraavaksi. Mutta alunperin noi kasvot eivät kuuluneet noihin töihin.!                                   Hy

 Meidän kissaneiti Cindy kohta 2v osaa valita talon parhaat paikat, eli yleensä minun lukutuolini :) Kai siinä nukuttaa makoisasti ehkä sanoja on jäänyt leijailemaan ilmaan ja kertoilevat satuja :) Ja meidän täystuho joka on parhaimmillaan liikkeessä ollessaan ja sitä on lähes aina :) Oikea pusukone ja itkee perään jos kulman taakse häviän eikä pääse mukaan. Sylissä viihtyy vain jos mies ottaa, minun edes turha kokeilla. Kissa ja koira eivät vielä ole ihan bestiksiä mutta ihan hyvin tulevat juttuun. Koiruli vain leikkisi mutta kissaneiti ei aina viitsisi. Piti oikein laittaa lumikuvaa eli on meilläkin ollut lunta, otettu tämä kuva joulukuussa -17. 1.Alakuvassa meidän vanha kissarouva 23v. (+-16) 2. Tässä kuvassa alla, kultsumme ja uusi kissaneiti syksyllä -16.  Nukkuivat samassa kopissa ja olivat parhaat kaverit. Kultsumme 11.5 vuotias nukutettiin toukokuussa -17. Kissaneiti jäi kaipaamaan kultsua maukui ja haki monta viikkoa viime kesänä, eikä meinannut ollenkaa