Runosunnuntai- Järvenpinta uinuu
Järvenpinta uinuu
hyräilee kaihoisa tuuli
vuoret ylväinä kantaa
kyyneltenvirtaa
Ei vuodet poista surua
se muuttaa muotoaan
kuolema on kaikille sama
lohduton loputon
Usva peittää kasvosi tähtien pintaan
aurinko siivittää muistoasi
hiljaa keinuu ikävänlautta.
-eh-
Tänään jo kolme vuotta äitini kuolemasta.
Monia läheisiä jo matkannut paremmille maille, elämä on matka jonka päätepysäkki on arvaamaton. Iloitkaamme tästä hetkestä joka meillä on.
Kuva cco lisenssikuva.
hyräilee kaihoisa tuuli
vuoret ylväinä kantaa
kyyneltenvirtaa
Ei vuodet poista surua
se muuttaa muotoaan
kuolema on kaikille sama
lohduton loputon
Usva peittää kasvosi tähtien pintaan
aurinko siivittää muistoasi
hiljaa keinuu ikävänlautta.
-eh-
Tänään jo kolme vuotta äitini kuolemasta.
Monia läheisiä jo matkannut paremmille maille, elämä on matka jonka päätepysäkki on arvaamaton. Iloitkaamme tästä hetkestä joka meillä on.
Kuva cco lisenssikuva.
Tavattoman kaunis ja vähäeleinen runo Esther <3
VastaaPoista'hiljaa keinuu ikävänlautta' - niin se tekee.
Kolme vuotta, tuntuu kuin se olisi ollut eilen. Voimia, Esther.
VastaaPoistaHaikea ja kaunis runo. Totta, vuodet eivät poista surua mutta suru muuttaa muotoaan. Tsemppihalit Ester.
VastaaPoistaNiin kaunista ja surullista ❤halauksia sinulle ❤
VastaaPoistaMinuunkin teki vaikutuksen etenkin tuo ilmaus "ikävänlautta", muutenkin kaunis ja herkistävä runo.
VastaaPoistaKaihoisa ikävää kantava runo. Kaunis!
VastaaPoista