Runosunnuntai- Järvenpinta uinuu

Järvenpinta uinuu
hyräilee kaihoisa tuuli
vuoret ylväinä kantaa
kyyneltenvirtaa

Ei vuodet poista surua
se muuttaa muotoaan
kuolema on kaikille sama
lohduton loputon

Usva peittää  kasvosi tähtien pintaan
aurinko siivittää muistoasi
hiljaa keinuu ikävänlautta.

-eh-


Tänään jo kolme vuotta äitini kuolemasta.
Monia läheisiä jo matkannut paremmille maille, elämä on matka jonka päätepysäkki on arvaamaton. Iloitkaamme tästä hetkestä joka meillä on.


Kuva cco lisenssikuva.


Kommentit

  1. Tavattoman kaunis ja vähäeleinen runo Esther <3
    'hiljaa keinuu ikävänlautta' - niin se tekee.

    VastaaPoista
  2. Kolme vuotta, tuntuu kuin se olisi ollut eilen. Voimia, Esther.

    VastaaPoista
  3. Haikea ja kaunis runo. Totta, vuodet eivät poista surua mutta suru muuttaa muotoaan. Tsemppihalit Ester.

    VastaaPoista
  4. Niin kaunista ja surullista ❤halauksia sinulle ❤

    VastaaPoista
  5. Minuunkin teki vaikutuksen etenkin tuo ilmaus "ikävänlautta", muutenkin kaunis ja herkistävä runo.

    VastaaPoista
  6. Kaihoisa ikävää kantava runo. Kaunis!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kävit ja jätit kommentin.