Runosunnuntai- kissa vieköön
Mä oon piilossa
katotaan huomaako kukaan
olen kaverina kasvimaalla
se vasta on kiva puuhaa
saa kynsiään teroitella multaan
siinä sivussa puutarhailijan reiteen mojovaan
ehkä siellä maassa joku sipulikin on
se pallo mulle verraton
katselen samalla maisemia
osaan kiivetä tikapuita ylös ja alas
joten puut ei ole ongelmaks
Viihdyn paljon yksin
mutta kun masu murisee kotiin kiireesti loikin
joskus kuulen peltikipon kuminaa
siellä se emäntä pihville huutaa
ja mähän meen todella kovaa
ei ne hiiret aina maistu fileelle tuoreelle
istun tässä mietteissä
ehkä lähden hiirijahtiin
ehkä päädyn parvekkeen sohvan uumeniin
kai mun pitäisi tästä poistua
pääsisi emäntä laittamaan tänne kasveja
mut huilatkoon sekin nyt hiukan
kohta mä siirryn ja otan päivän suunnan.
-eh-
Kissateemalla ollaan vahvasti tänään Runosunnuntaissa Kirja vieköön blogissa.
Niin, arvaas mistä mun kirjablogin nimi tuli :) Mainio runo ja ihanat kuvat! Meillä ei aivan Tarzaniksi olla heittäydytty, mutta supermetsästäjiä ollaan valjaista huolimatta. Kiitos runosta kissamaisen pehmoista runosunnuntaita Esther!
VastaaPoistaOooo, mikä tarzan! Olet sinä rohkea! Ihme että osaat tulla alaskin, se ei kaikilta onnistu. Kyllä nyt olet ansainnut kunnon pihvit :-)
VastaaPoistaHauska kissapäivä tulikin täällä runojen maailmassa.
Oi, Tarzan rohkeutesi hämmentää, noita korkeuksia, ei kestä monen kissan pää.
VastaaPoistaSaalistakin osaat hankkia
pehmot valmiilla ruoalla täyttää 'tankkia'
Olet myös kotikissa suloinen
perheesi kanssa onnellinen.
Ihanan runon rohkeasta Tarzanista kirjoitit.
Hauska runo, miaou:) Ihana kisuli, rapsutuksia hänelle:)
VastaaPoistaKiitän kommenteista :)
VastaaPoista