Syyskuu valuu iholle, runokuvia
Syksy, se valuu iholleni hitaasti
se kuljettaa katoavia murusia ruokapöydälleni
piirtäen menneen kesän eteeni
lautaselleni
katseeni ihailtavaksi
Voimaa ammentaen tulevaan pimeään
jääden vielä väreinä
muistikuvina asumaan
jotta minä hengitän kaamoksen keskellä lämpöä.
-eh-
Maan kätkemät kristallit
odottavat vuoroaan
ne vaipuvat kesäksi horrokseen
mutta nyt aika on herätä
Pimeä sukeltaa verhon takaa
se luo sinisilmällään katseen tulevaan
ja hymyilee.
-eh-
Oikein antoisaa syyskuuta kaikille tasapuolisesti. Linkitän tämän huomenna Runosunnuntaihin Kirja vieköön blogiin.
Mukavaa syyskuuta sinullekin, Esther! Vaikka vielä en suostu uskomaan syksyn tulleen, pidän kiinni loppukesästä kynsin, hampain, varpain!
VastaaPoistaSitten, syksyn tullen, hengitän kesän muistikuvia niin kuin runossasi.
Syksy valuu iholle ja sade taivaalta! Ei voi mitään. Kiitos hienoista runoista!
VastaaPoistaHIeno syysruno:) Katselin juuri lähiviikon säätiedotusta, ja näyttää siltä että syyskuu on elokuuta lämpimämpi,nyyh...
VastaaPoistaMukavaa syyskuuta sinulle.
Kaunis kuva ja hienot runot. Syksy runo hyvin kuvaava, syksy valuu iholleni.
VastaaPoistaKauniita runoja taas.
Onneksi vielä lämmintä. Syksystäkin pidän, mutta talvi on sitten jo toinen juttu😬
Runosi esittelee lautasella monet kesän herkut, joita on nyt hyvä muistella ja kerätä myös satoa. Syksy tuo omat siniset hetkensä, jolloin verhoista astuvat esiin uudet tunnelmat ja runot.
VastaaPoistaHienoa! Kiitos Esther :-)
Kiittelen kommenteista ja oikein mukavaa runosunnuntaita kaikille!
VastaaPoistaKiva maistella runoja ja tunte niiden maku ja tuoksu.Kaunista ja herkullista.Kiitän.
VastaaPoista