Runosunnuntai, runoa kuvasta


Annat minulle aamukasteen pisarassa
hellyyteen asti tuoreena
muisto jää iholle raukeana hymynä





näetkö sen puun joka loistaa lyhtyjen kajossa
hehkuen lämpiminä öinä savuisissa tavernoissa valona
kiipeän yhä kupeillasi, oi miksi oletkin niin jalo
aistitko maan läheisyyden,  kuuletko rakkaasi äänen
tänään enemmn kuin eilen  uskon utuisiin silmiisi




mutta sielussasi Hera kerää jälleen voimaansa
hän joka jumalaisen kauniina lumosi vastaleivotun rakkauden
antoi kaikelle hedelmän
sen pienen siemenen joka oli vielä pyhä

Hän oli nukkunut ikuiseen uneen
liian nuorena
sadut kertoivat
mutta siellä loistavien puiden takana
oli yhä paikka hänelle

siellä kasvoi pisara
aamukasteen vilvoittama.

-eh-



Ylin kuva Pisara, seuraava Loistava puu, alin Hera

Runosunnuntai tänään Kirja vieköön blogissa

Kommentit

  1. Voi miten upeat kuvat, etenkin Hera. Mytologiaa ja satua, upeaa. Runotkin kertovat ihanasti rakkaudesta! Kiitos elämyksestä Esther ja ihanaa sunnuntaita <3

    VastaaPoista
  2. Ooooh mitä kuvia, nääpistin kaksi ensimmäistä, ihunia, mystisen mielenkiintoisia, vaikuttavia.

    Haastekin heitetty: https://jolkottelee.blogspot.com/2018/06/kkk-xiv.html

    VastaaPoista
  3. Kuuman kesän tunteita sanoissa, mielessä, iholla! Samaa hehkua kuvissasi.

    VastaaPoista
  4. Sinulla on nämä kuvat ja sanat aina niin hyviä! Hyvää alkavaa viikkoa Esther.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael,sinulle myös kaikkea kivaa uuteen viikkoon :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kävit ja jätit kommentin.