sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Sirokon muistolle



Sirokon muistoa kunnioittaen



Hiekka peittää maiseman
se peittää alleen pienet punaiset, siniset, vihertävät nuppuset
ne jotka nyt keväällä olisivat kukkaan puhjenneet.

Ne saivat viestin kaukaa
tähtien luona se kirjoitettiin
maahan lähetettiin
meille muille suruksi ilmoitettiin.

Kultainen säde sydäntään ohjaa
nyt meille saavuttamattomiin säveliin
tumma on sydämen kaari
kultaa ympärillään
se soi aina vain kauniimmin
kaarissa universumin.

Kukat nuo moniväriset nyt taivaalla kukkivat
ovat minulle muistona
blogiystävästä Sirkokosta

Kun katseeni ylös kohotan
tähtipölyä pehmeää leijailee.




Tein tämän kuvan saatuani tietää blogiystävän Sirokon poismenosta ja nyt laitan sen erikseen esille runon myötä jonka hänen muistolleen tein.

Sirokon muistolle teemakuun kollaasin blogiystävät








6 kommenttia:

  1. Totta, kevät on myöhässä, talvi jatkuu. Nuput, joiden olisi pitänyt jo nousta kohti aurinkoa, ovat edelleen lumen ja jään peitossa.
    Luonto suree kanssamme.

    VastaaPoista
  2. En juuri ehtinyt tutustua mutta sekin vähä nostatti lämpimän tunteen.
    Lepää rauhassa.

    VastaaPoista
  3. Kaunis muistoruno Sirokon muistolle. Minulle hän oli blogiystävä ihan blogin alusta eli l yli 9 vuotta, ja hänen poismenonsa suretti paljon, vaikka tunsimme toisemme vain virtuaalisesti. Hänen kommenttinsa ilahduttivat aina:) Rauha hänen muistolleen.

    VastaaPoista
  4. Kaunis runo ja kuva Sirokon muistolle. Paljon muistoja hän jätti meille.

    VastaaPoista
  5. Upea työ ja runo Sirokolle. Kaunis ja rauhallisen herkkä työ kunnioittaa Sirokon muistoa. Suru-uutinen yllätti täysin.
    Kaunis ajatus tehdä kollaasiin muistotyö ja Millin vielä kasaa ne kollaasiksi. Omani on vielä kesken.

    VastaaPoista

Kiitos kun kävit ja jätit kommentin.

Kesäteema 1

Värit hävisivät jonnekin. Mieli on valoisa mutta nyt työt ovat mustanpuhuvia.  Erilaista :) Seuraava on ekstraa, ei siis minuun teke...