Elämää se on tämäkin - Runosunnuntai

Lentelevät hiukkaset, pölypallerot ihanaiset
kutittavat nenää, vuodattavat slmää
ehkä yskin ehkä en
jopa aivastaa saatan

Saako satalappusia joka räkärätistä vaihdossa
entä tuleeko histamiinista sädetikkuja räjähtäviä tuntemuksia
olen puhki poikki väsynyt
niskaa kuumottaa, pallea on kovilla
olemattomat vatsalihakset ovat sulaa makkaraa
mutta pölypallerot tanssivat
ja ne hiukkaset
niillä vasta on hauskaa

minun kustannuksella.

-eh-

Kirja vieköön Runosunnuntai

Kommentit

  1. No voi, koville olet joutunut! Kevät on pölypalleroiden ja siitepölyn aikaa - toivon että alkaa helpottaa. Meillä on satanut, joten henki kulki vapaasti aamulenkillä.

    Kiitos runosta ja kauniista työstä. Tulee aivan lapsuuden kiiltokuvavihkot mieleen! Sunnuntaita!

    VastaaPoista
  2. Siitepölyaika on monelle kauhistus ja tuska. Katupöly ja hiekka lentelee ilmassa ja menee nenää, silmiin ja suuhun, minulle oikea riesa, odottelen lakaisukoneita. Olen myös allerginen pujolle.

    Onneksi pystyit runoilemaan asiasta. Kaunis kuva.

    VastaaPoista
  3. Ankeaa aikaa, ihmettelen aina itsekin, minne ne vatsalihakset ovat sulaneet!
    Kuvaava runo!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kävit ja jätit kommentin.