Ajan viemää

ei tuulen
vahtina, usko

Kuka kirjoitti viimeisen säkeen
muistokirjaan
kulkukoirien hautausmaa
herkkä ei kyynelittä kulje

Kellot soivat kumeasti
kylillä silmät kääntyvät ylös
ei askelissa kaikuja
kivetyksiltä kuumuus pakenee

Ajan viemää
surutta ei kulje
ei itkutta nöyrä
mennyt ei palaa
ei huominen tänne vielä yllä

olen hiljaisuudessa raato

-eh-

Kommentit

  1. Kulkukoirien hautausmaa, onko teillä tosiaankin sellainen,jos on niin hienoa että kulkukoirillekin sellainen viimeinen lepopaikka.
    Hieno runo taas:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael, ei ole sellaista hautausmaata, mutta toivoisin että olisi, meillä ei ol ekulkukoiria, mutta muissa maissa ihan riittävästi. Runot tulevat mieleeni milloin mistäkin.

      Poista
  2. Ihana surumielinen runo, ajatuksia herättävä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirjo, välillä näitä tulee vaikka mieli onkin valoisa.

      Poista
  3. Oi miten kaunis runo. Luin moneen kertaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maahinen, sinäkin voisit tulla mukaan muuten tuohon runosunnuntaihin!!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kävit ja jätit kommentin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kasvoja näkyvissä vai onko se vain mielikuvitusta?