Hyinen hauta, runoja

                                 Kylmä valuu kuin varkain syliini
                             jää istumaan ja olemaan
                                 se haluaa olla osa minua
                  Katson hiljaa mietteissäni ohimenevää maisemaa
                            vielä lämpö on läsnä, tunnen sen liikkeenä sisälläni
                                  liike joka  tuo
                             kylmää lähemmäksi sykkeeni tumaa.

                   Lumi peittää maiseman, onko muuta enää kuin lunta
                            kylmä hehkuu keltaisena taivaankaarella, se haluaa murtaa
                                   peittää kaiken
                                   viedä kaiken
                            lohtua antaa juoma joka valuu vauhdilla sisälleni
                                   lämmittäen vain hetken

                            Minä katson edelleen maisemaa
                                   se on sama
                                       aina vain sama.

                                                    -eh-

                                          Kylmä, voi minun on kylmä
                                           jää on hyinen hauta
                                           se tuudittaa pehmeään uneen
                                           mutta unet jäävät näkemättä
                                silmät sammuvat kuin aurinko joka ei ylleni osu lämmittäen
                                lämpö on toiveeni, elämäni kulta

                                           Minä nukun ikuiseen uneen
                                 kauniina näen hautani rosoiset seinät
                                           äänettömyys on kanssani yhtä
                                           kylmyys on petollinen
                                          sen edessä voi vain alistua.

                                           Silmieni sininen kajo
                                 heijastaa takaisin, mieleni murtuu
                                 olen kaikkeni antanut
                                           hyinen hauta jatkaa hengittämistä.



Kirja vieköön blogissa on jälleen Runosunnuntai.